Virassa ja virkapuvussa

Vapaassa maassa sanan ja kokoontumisen vapaus koskee myös pappeja ja sotilaita. Olennainen ero on kuitenkin sillä, mitä he lausuvat virkansa puolesta ja mitä yksityishenkilöinä. Kun valtiomme palkkalistoilla oleva sotilas pukee univormun päälle, on kaikki mitä hän puhuu, arvioitavissa kansakuntamme sotilaan puheena. Siviilipuvussa asia on jossain määrin toinen. Vastaava pätee kirkkomme pappeihin silloin kun he käyttävät papinpaitaa.

Kaikissa viroissa, saati kaikissa työpaikoissa ei käytetä virkapukua. Silti on eroa sillä, mitä lausutaan työroolissa ja mitä yksityishenkilönä. Työroolissaan henkilö edustaa työnantajaansa myös silloin kun kyse ei ole työajasta. Esimerkiksi kolumni, joka kirjoitetaan virka- tai työstatuksella ei saa olla suoraan työnantajan edustamien arvojen vastainen.

Esimerkiksi peruskoulujemme opettajat eivät käytä virkapukuja. Oppitunneilla heidän on noudatettava opetussuunnitelmaa. Oppituntien ulkopuolella tätä velvoitetta ei ole. Siltikään he eivät saa käyttäytyä opettajalle sopimattomalla tavalla eivätkä edistää opetussuunnitelman vastaisia oppeja. Näinhän asia on pappienkin kohdalla. Ei heidänkään velvollisuutensa opettaa, kuten kirkko opettaa, rajoitu saarnastuoliin tai rippikouluun, vaan on voimassa aina ja erityisesti silloin kun päällä on papinpaita. Vaikuttaisi kuitenkin siltä, että kirkkomme pappien keskuudessa tämä lojaliteettivelvoite on viime aikoina hämärtynyt.

Asia on, kuten Mikkelin piispan Seppo Häkkinen kertoo. Papille kuuluu sananvapaus, mutta papin on työelämän yleisperiaatteiden mukaisesti muistettava lojaalius työnantajalleen. Erityisesti silloin kun pappi esiintyy virkansa edustajana, hänen tulee arvioida, ovatko hänen sanomisensa ristiriidassa työnantajan kanssa.

Asia johon piispa Häkkinen otti kantaa, liittyi avioliitokysymykseen. Kirkkomme pappisvirassa olevien on virkansa puolessa sitouduttava kirkon avioliittokantaan. Tämän kannan kirkkohallituksen kansliapäällikkö on virkansa puolesta välittänyt maamme eduskunnalle. Yksittäisillä papeilla on asiasta yksityishenkilöinä sananvapaus ja oikeus olla toista mieltä. Parempi kuitenkin, että he käyttävät tätä vapauttaan ilman papinpaitaa.

  1. Sari R-L: Nämä ovat erikoisia kantoja ihmiseltä (Teemu Kakkurilta), joka on itse pappi, ja on itse ollut Keskustan kunnallisvaaliehdokkaana, kaksi vuotta sitten vuonna 2012.”

    Laskujeni mukaan Teemu Kakkuri on vastaanut tähän huomautukseesi ainakin 4-5 tässä keskustelussa eri yhteyksissä, joissa olet toistellut tätä samaa.

    Jokaisessa vastauksessa TK on sanonut, että tässä asiassa hänen mielensä on muuttunut (tai käyttää ilmaisua, että ”on kääntänyt takkinsa”).

    Käsittääkseni sinäkään et ole tyhmä, joten voisitko jo lopettaa nalkutuksesi, kiitos.

  2. Keskustelu on pyörinyt pääosin avioliittokysymyksen ympärilllä, joten todettaknn vielä mitö Martin Luther asiasta kirjoitti:

    ”Maassa maan tavalla, sanoo sananlasku. Koska häät ja avioliitto kuuluvat yhteiskunnallisen järjestyksen piiriin, ei siis ole meidän pappien ja kirkon työntekijöiden asia antaa niistä säädöksiä ja määräyksiä. Jokainen kaupunki ja maa noudattakoon omaa käytäntöään ja totuttuja tapoja. ”

    Toisalla hän kirjoitti:

    ”Jo alussa hän [Jumala] on asettanut avioliiton kaiken muun edelle ja luonut miehen ja vaimon erilaisiksi juuri avioliittoa varten, ei haureuteen, vaan pysymään yhdessä, olemaan hedelmällisiä, synnyttämään, ruokkimaan ja kasvattamaan lapsia Jumalan kunniaksi.”

    Philipp Melanchthon puolestaan kirjoitti:
    ”Avioliittoa ei ole asetettu vasta uuden liiton aikana, vaan heti alussa, kun ihmissuku oli luotu. Se perustuu Jumalan käskyyn, ja siihen liittyy myös lupauksia, jotka tosin eivät kuulu varsinaisesti uuden liiton piiriin, vaan ajalliseen elämään.”

    Johtopäätös: Kirkko hyväksyköön valtion kannan sellaisena kuin se on, Papit älkööt asiaan puuttuko. Kirkon omassa kannasa papit puolestaan pysykööt siinä mitä tunnustuskirjat asiasta opettaa.

  3. Varmasti moni pistää peukuttavat papit mieleensä, eikä halua heidän palveluitaan missään yhteydessä. Tässähän on perusteltu syy siihen, miksi pappien kannattaisi pysyä omassa päätehtävässään. Eikä sekaantua yhteiskunnallisiin kiistoihin. On tyyppejä, jotka säilyttävät suosionsa kaikissa porukoissa jättämällä tälläiset asiat kokonaan syrjään. Silloin heidän sanomaansa kuunnellaan laajalla rintamalla.

Kirjoittaja

Jukka Kivimäki
Jukka Kivimäki
Aktiiviseurakuntalainen Espoosta. Päivätyössä ammatillisen koulutuksen parissa.