Virsikirjan lisävihkon laatiminen – mitä muuta kuin Juicea?

140311_Blogikuvitus

”Teologian tohtori haluaa Juicea virsikirjaan” (Iltalehti.fi, 5.2.2013)

”Virsikirjan lisävihkon teko kovassa vauhdissa – myös Juicen tuotantoa lauletaan läpi” (Yle.fi, uutiset, Savo 15.8.2013)

”Lukijat päättivät: Moro ehdottaa virsikirjaan Syksyn säveltä“ (Moro.aamulehti.fi, 5.12.2013)

”Juicea ei näillä näkymin virsikirjan lisävihkoon” (Kotimaa24.fi, 9.2.2014)

Tiedotusvälineiden uutiset ja uutisointia seuranneet keskustelut ovat välittäneet yhdenlaista kuvaa virsikirjan lisävihkon laatimisesta. Otsikot ovat nostaneet valokeilaan kaikista lukuisista virsiehdotuksista ja niihin liittyvistä monista eri näkökulmista vain muutamia. Mitä muita kysymyksiä virsikirjan lisävihkon työstämiseen on liittynyt ja liittyy?

Työryhmän tehtävänä on löytää lisävihkoehdotukseen 60–80 virttä. Kirkolliskokouksen käsikirjavaliokunnan mietinnössä (3/10) korostettiin, että työskentelyprosessin tulisi olla vuorovaikutteinen. Lisävihkotyön edistymistä on reilun vuoden ollut mahdollista seurata ja kommentoida Facebook-sivuilla. Viime vuoden lokakuusta lähtien työryhmän jäsenet ovat viikoittain ilmestyvissä blogiteksteissä valottaneet niitä kysymyksiä, joita matkan varrella on noussut esille.

Lisävihkotyöryhmän sihteeri Samuli Koivuranta kuvasi viikko sitten työryhmän yhden kokouskerran kulkua. Uusi virsi -blogissa on puolen vuoden aikana pohdittu esimerkiksi: Millä tavoin virsikirjaa ja virsiä tulisi vaalia, hoitaa ja uudistaa? Millainen on hyvä virsi? Missä kulkevat virren rajat? Mistä erottaa virren ja hengellisen laulun? Minkälaisia eri tehtäviä ja merkityksiä eri virsillä voi olla? Onko virsi jokin erityinen musiikkilaji tai -tyyli? Veisataanko vai lauletaanko virsiä? Millä sanoilla ja sävelillä tulisi vastata ihmisen tarpeeseen kohdata pyhä? Mikä virsi on ’voimalaulu’? Mitä voimme oppia upouudesta Norjan virsikirjasta? Miten monikulttuurisuus liittyy virsiin? Millä perusteella satojen lisävihkovirsiehdotusten joukosta valitaan lopulliset 60–80? Minkälaisia tavoitteita lisävihkovirsille on annettu? Minkälaisia virsiin liittyviä kysymyksiä tammikuussa 2014 järjestetty säveltäjäseminaari nosti esille? Millä tavalla kysymys sävelen ja sanan suhteesta liittyy virsiin? Mitä tarkoittaa ”hyvän yleiskielen periaate” virsien yhteydessä? Millaista on ”hyvä kieli”?

Virsikirjan lisävihkotyöryhmän blogi on nyt löytänyt tiensä myös Kotimaa24.fi-palstalle. Toivottavasti yhä useamman virsien ystävän on näin mahdollista jakaa ajatuksia ja saada uutta tietoa virsiehdotuksista, virsistä, lisävihkotyöskentelystä sekä prosessiin liittyvistä ajankohtaisista kysymyksistä.

Mistä virsikirjan lisävihkon kokoamiseen liittyvistä näkökulmista haluaisit lukea lisää seuraavissa blogi-päivityksissämme?

Jenni Urponen

Visste du förresten att det också finns en blogg Nya Psalmer? Den skrivs av medlemmarna i gruppen för det finlandssvenska psalmbokstillägget.

5 kommenttia

  • Mika Turunen sanoo:

    Minä haluaisin varmuuden siitä ettei työryhmä tee idioottimaisia valintoja vain hetken mielihyvän sekoittamana. Otsikossa esiintyvä Juice ja hänen laulunsa ovat kotonaan kapakoissa. Eivät mielestäni kirkossa. Virsien tähtäyspiste kaiketi on se, että ne ovat julistusta Jumalan teoista, opetusta, ylistystä, ilon ja surun ilmaisemista yms. Otsikossa olevat Juicen laulut eivät mielestäni tavoita tätä vaikka ne kuvaavatkin ihmiselämää kauniin rujosti. Siksi lukisinkin mielelläni valintaperusteista ja siitä kenelle voi esittää kritiikkiä jos työryhmä sortuu holtittomuuksiin.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Liisa Teräslahti sanoo:

    Samuli Koivurannan kirjoittaman blogi-päivityksen luettuani mietin juuri vuorovaikutteisuutta ja sitä, miten tässäkin tapauksessa vaikeasti ratkaistavat asiat ovat jääneet tehtävään nimetyn ryhmän harteille. Tokihan lisävihkotyöryhmään kuuluu monipuolinen joukko kokeneita ammattinsa huippuosaajia, ja itse työ on luotettavissa käsissä. Olin kuitenkin lukevinani rivien välistä jonkinlaista sivustatuen tarvetta, ja samanlaisia ajatuksia herätti Jenni Urposen kirjoitus. Liiallisesta vilkkaudesta ei voi lisävihkotyön ympärillä käytyä keskustelua moittia.

    Minulle palautui mieleen virsikirjan uudistamisen yhteydessä käyty kokeiluvaihe ja seurakunnissa harjoitettu pohdinta palautteen antamiseksi. Siinä vuorovaikutteisuus toteutui tavalla, joka antoi mahdollisuuden lähes kaikille halukkaille tutustua tarjolla olleeseen, luonnollisesti ennalta seulottuun aineistoon. Kerrassaan mielekästä kanttorin työtä oli, kun sai veisuuttaa seurakuntalaisia ja kirjata lausuttuja mielipiteitä palautelomakkeen täyttämistä ajatellen.

    Raskaita kierroksiahan tuollaiset palautteen keräilyt ovat, ja hitaita. Lisävihkotyön eteneminen nykyiselläänkin on niin moniportaista, että ihan meinaa mielenkiinto hiipua lopputulosta odotellessa. Käsikirjavaliokunnassa esitetyllä vuorovaikutteisuuden kaipuulla ymmärsin menetelmiä, jossa mahdollisimman moni pääsisi koemielessä istuttamaan suuhunsa ja mieleensä tarjolla olevaa aineistoa. Nyt on maistiaisia tarjoiltu eri yhteyksissä, mutta eipä niiden perusteella juurikaan ole pystynyt kokonaisvaikutelmaa luomaan saatikka vaikuttamaan ei-esiteltyjen ehdokkaiden kohtaloon. Tekijänoikeuksien turvaaminen on luonnollisesti vapaan levityksen ongelma. On vain aika eri asia yrittää kertoa lisävihkotyöryhmälle, millaisia virsien tulisi olla kuin laulaa kaksikymmentä tai sata ehdotusta, ja omaan kokemukseen perustuen valita niistä itseä puhutelleet ja lisäksi onnistuneen laulamiskokemuksen tuottaneet valiot.

    Harmi, että viikottaiseen blogi-päivitykseen ei voi liittää videota, jolla lisävihkotyöryhmä laulaisi kymmenen ehdotusta kerrallaan halukkaiden kuultavaksi. Kymmenessä viikossa olisimme saaneet kuulla jo 100 mallikappaletta ja tietenkin innostuneina kirjanneet kommentteihimme omat mielipiteemme niiden soveltuvuudesta evästykseksi työryhmälle. Tällaisen vuorovaikutteisuuden kuvittelisin helpottavan työryhmän “tuskaa ja ahdistusta” parhaalla mahdollisella tavalla.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Mika. Lisävihkotyön yhtenä tarkoituksena on epäilemättä etsiä virren rajoja, yrittää katsoa avoimesti, mitä kaikkea virsi voisi olla. Toisaalta työtä ohjaa samalla myös kirkolliskokouksen toimeksianto, jonka mukaan virren tulee olla linjassa Raamatun ja kirkon uskon kanssa. Mikä tahansa laulu ei siis noin vain voi olla virsi, oli se sitten miten koskettava tai ihmisläheinen tahansa. Myös yhteislaulettavuus asettaa omia rajojaan.

    Hyvä on myös muistaa, että lisävihko ei ole vielä virsikirjauudistus. Toivottavasti lisävihko voisi olla avaamassa silmiä paitsi virren mahdollisuuksille myös rajoille, joita virret ehdottomasti tarvitsevat.

    Samuli Koivuranta, lisävihkosihteeri

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Mika Turunen sanoo:

      Samuli Koivuranta, kiitos vastauksesta. Virsien rajojen etsintä herättää minussa selvästi tunteita. Olen itse oppinut virret jumalanpalveluksissa. Niihin ei tosiaankaan sovi mikä ralli tahansa. Samalla myös tunne siitä, että nyt olisi syntymässä sutta ja sekundaa elää takaraivossa. Siksi onkin hyvä, että aihetta pohditaan kunnolla ja avoimesti. Ehkä vain sen seurauksena epäluulot voivat hälventyä ja mahdolliset uudet virret saada ilmaa siipien alle.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Liisa. Vuorovaikutteisuuden onnistumista ja käyttämättömiä mahdollisuuksia tulee varmaankin lisävihkotyön prosessin myötä arvioida kriittisesti. Vaikka nykypäivänä on olemassa monia teknisesti hyödynnettäviä mahdollisuuksia esim. netin kautta, ne eivät varsinkaan tekijänoikeussyistä ole aivan ongelmattomia.

    Ja kuten kirjoitit, mitä avoimempi prosessi, sen hitaampi ja työläämpi se meinaa olla. Kokemuksemme on myös, että välillä näkökulmat meinaavat kaventua turhan yksipuolisiksi, mitä suuremmasta julkisuudesta on kysymys. Tästähän tässäkin Jennin kirjoittamassa blogissa oli puhe.

    Itse olen kokenut, että lyhyetkin “live-lisävihkomaistelut” ovat olleet tähän mennessä työryhmälle erittäin arvokkaita palautteen kannalta. Niiden kautta on pystytty näkemään, minkä tyyppiset laulut toimivat laulavan seurakunnan suussa. Tällaisia maistiaisia toivomme myös tulevan kevään, kesän ja syksyn aikana vielä ehtivämme mahdollisimman runsaasti toteuttamaan.

    Samuli Koivuranta, lisävihkosihteeri

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Virsikirjan lisävihkotyöryhmä
    Virsikirjan lisävihkotyöryhmä

    Käytössä olevaan virsikirjaan valmistellaan parhaillaan lisävihkoa. Valmistelevan työryhmän on määrä saada työnsä päätökseen vuoden 2014 loppuun mennessä. Tämän jälkeen ehdotus menee kirkon hallintoelimien käsiteltäväksi ja päätettäväksi. Aikaisintaan lisävihko on seurakuntien käytössä vuoden 2016 loppupuolella. Tätä blogia kirjoittavat työryhmän jäsenet: kirkkoherra Jaana Marjanen (Kuopio), puheenjohtaja; MuM, kanttori Kaisa-Leena Harjunmaa-Hannikainen (Vihti); professori Kaisa Häkkinen (Turku); kirkkomusiikin opiskelija Taru Hämäläinen (Helsinki); FM, kirjailija Anna-Mari Kaskinen (Lohja); säveltäjä Olli Kortekangas (Helsinki); nuorisotyönopettaja, lehtori Pekka Kosonen (Pieksämäki); MuM, muusikko Pekka Nyman (Kirkkonummi); professori Erkki Tuppurainen (Kuopio); MuM, KM, kanttori, Jenni Urponen (Nousiainen); pastori, TM Samuli Koivuranta, sihteeri. Vanhempiin blogikirjoituksiin voi tutustua osoitteessa http://uusivirsi.wordpress.com/