Voiko islamilta vaatia samaa mitä kristinuskolta?

Jokainen uskonto on omanlaisensa. Ja silti niissä on paljon samaa juurta. Yksi erottava piirre (oppijärjestelmien lisäksi, toki) on suhtauminen nykyaikaan.

Ylen kolumnissaan kirjalija-filosofi Jari Ehrnrooth kirjoittaa islamiin liittyvästä nykyaika-ongelmasta. Lähtökohtana hänellä on terrorismi ja sen kytkeytyminen islamin taaksepäin katsovaan itseymmärrykseen.

"Elämme vaihetta, jossa islamilla on mahdollisuus mennä itseensä ja uudistua perinpohjaisesti. Näin historia toimii. Sovitus- ja korjaustaakka on sillä uskonnolla ja kulttuurilla, jonka piiristä rikkomukset ihmisyyttä vastaan tulevat", Ehnrooth sanoo.

Islam oli syntyessään edistyksellinen, mutta nykyisin se katsoo vimatusti peruutuspeiliin. Ehnrooth nostaa yhdeksi peruongelmaksi kritiikittömän suhtautumisen Koraaniin. Hänen mukaanssa sitä pitäisi voida tarkastella ja tutkia samaan tapaan kuin Raamattua, jota "voidaan lukea paitsi epätäydellisenä yrityksenä lähestyä tavoittamatonta Jumalaa, myös hengellisesti virittyneenä runoutena".

"Mutta jos Koraani pysyy jalustallaan ja islam jatkaa ajan seisauttamista kupunsa alla, se jää oman lumouksensa vangiksi ja tuottaa elämänvastaista tuhovoimaa muuttuvassa ja vapautuvassa maailmassa", Ehnrooth kirjoittaa.

Kolumnisti on rohkeasti liikkeellä. Sivistynyttä islamkritiikkiä ei juuri kuule. Sivistymätöntä sitäkin enemmän. Mutta yksi on varmaa, ei islamin, kuten ei muittenkaan uskontojen muutos tule ulkoapäin, niin että muut osoittelevat sormella ja sanovat että tuossa kohdassa teidän uskontonne mättää. Niin mättää, mutta mitä se teille kuuluu!

Muutos lähtee aina sisältäpäin. Mutta ei se silti synny tyhjiössä.

Olli Seppälä

14 kommenttia

  • Jukka Kivimäki sanoo:

    Jari Ehrnroothin mukaan Koraania pitäisi voida tarkastella ja tutkia samaan tapaan kuin Raamattua, jota “voidaan lukea paitsi epätäydellisenä yrityksenä lähestyä tavoittamatonta Jumalaa, myös hengellisesti virittyneenä runoutena”.

    No mikä estää? Toki Koraania voidaan Raamatun tavoin tutkiskella sekulaarista lähtökohdista. Islamilaiset yhteisöt ja kristilliset kirkot eivät toki niin tee. Pyhä kirja ei suinkaan ole vain “hengellistä runoutta” vaan sisältää Jumalan ilmoituksen.

    Muslimilla ja kristityllä on yksi yhteinen piirre. Molemmat uskovat oman uskontonsa tunnustuksen olevan totta. Uskonnon kulttuuripiirissä kasvaneet, mutta uskosta itse osattomat ovat sitten ihan eri asia, olipa kyseinen kulttuuripiiri kristillinen, islamilainen taikka juutalainen.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Reino Suni sanoo:

    Jokaiselta ihmiseltä voidaan vaatia lähimmäisen rakkauden merkityksen ymmärtämistä elämässään. Sen ymmärtäminen on elämän perusta.

    Islamilta ei voida vaatia samaa kuin kristinuskolta, siis uskoa meidän ihmisten valitsemiin jumaliin. Heillä on yksi Korkein, Allah.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Markku Hirn sanoo:

    Valitan että Ehrnroth ei ole syventynyt islamiin vaan hän lähtee pinnallisesta yleissivistyksellisestä , tähän hetkeen sidotusta massamedian islam-käsityksestä.

    Isalam ei ole mikään monoliitti eikä sillä ole Vatikaanin tai Konstantinopolin tapaista keskusta joka kokoaisi ja ohjaisi sen elämää ja kehitystä.

    Islamin kehityksen nykytilanne on jatkuvaa 1800-luvulla alkanutta prosessia . Se syntyi kun Islamilaiset valtiot tulivat kontaktiin länsimaitten kanssa, mikä oli yhtenä tekjänä sekularismin syntymään niissä maissa.

    Islamin fundamentalista siipeä kutsutaan salafismiksi . Se on levottomuutta luovana tekijänä kaikissa islamistisissa maissa ja aiheutta suurta sisäistä kuohuntaa. Islamin sisällä on voimakas modernistinen prosessi käynnissä . Jostain syystä länsimaiset keskustelijat eivät ole tai eivät halua olla tietoisia siitä.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Pesonen sanoo:

    Koraaniin ei Islamissa mitenkään voi suhtautua samaan tapaan, kuin me Raamattuun. Jos joku sellaiseen erehtyy, ni maksaa sen hengellään. Joten melko köykäinen käsitys asioista täytyy olla, ku tommosta esittää.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Pesonen sanoo:

    Kyllä Raamattu alkuperänsä tutkimuksen kestää.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • ismo malinen sanoo:

    Islamin opetukset ja juuret ovat ilmeisen syvällä alkuseurakunnan ajoissa, sillä varhaiseen seurakunnan hajaannukseen liittyen alkoivat Kristillisenopin määritelmät ja itseymmärryksen aika, joka ohjasi Kristillisen kirkon suojaamaan Kristuksen seurakunnan juuri harhaoppeja vastaan. Näin ollen monet Kristillisen Kirkon määritelmien ulkopuolelle jäivät filosofiset ja gnostilaiset suuntaukset, joista myös islamin juuret löytyvät. Kun lukee Muhametin historiaa, elämää ja koraania, niin ei voi välttyä ajatukselta, että islam on edelleen ilman doktriinia, josta voisi keskustella kuten Kristityt keskustelevat Kristillisenopin pääkohdista. Kristillinen oppihan on määritelty juuri v.325 tunnustuksen harhaoppeja vastaan ja lopullisen kliimaksin se saa mielestäni protestanttisen( v.1570) uskonpuhdistuksen hedelmänä yksimielisyyden ohjeessa. http://tunnustuskirjat.fi/yo/index.html

    Miten islamilta voisi vaatia samaa kuin Kristinuskolta? Ei mitenkään, koska islam on lähtenyt niin kauaksi Kristinuskosta ja lukeutuu Kristillisen itseymmärryksen kautta harhaopiksi, juuri sen antikristillinen luonteen vuoksi, jossa se ensimmäisessä opetuksessaan kieltää Jeesuksen Jumalan Poikana. (1.Joh. kirje)

    Monet muutkin Kristillisen opetuksen perusteet islam kieltää ja on näin ollen lakiuskonto, joka peräänkuuluttaa ihmisen vapaaseen tahtoon perustavan omanvanhurskauden oppia, jossa itsevalittu jumalanpalvelu ja marttyyri käsite on vääristynyt petolliseksi tekopyhyydeksi, jossa ihminen pyrkii teoillaan vaikuttamaan omaan pelastukseensa Jumalan silmissä. Eli ylen katsoo Kristuksen sovituksen ja Lahjavanhurskauden periaatteen. (Uskonlain)

    Islamin opetukset nojaavat pitkälti Areoiksen opetuksiin, joka kielsi Jeesuksen Jumaluuden ja opetti ihmisen vapaan tahdon riittäväksi ohjeeksi toimia Jumalan tahdon mukaan. Kirkon opetuksen Jumalan Vanhurskaudesta Kristuksessa, joka luetaan ihmiselle uskon kautta Jeesukseen, Jumalan Pelastavana tekona, hän kielsi.

    Nämä Areioksen ja muiden samanmielisten opetukset saivat Kirkon piispat lopulta kokoontumaan kuuluisaan Nikean konsiiliin v.325 jossa kysymys Jeesuksen suhteesta Jumalaan muuttui nopeasti kysymykseksi meidän pelastuksemme pätevyydestä. Kuten Athanasios myöhemmin totesi, jos Jeesus ei ole Jumala, hän ei voi pelastaa meitä. Muhametin opetukset ja kirjoitukset koraanissa pohjautuvat hengeltään pitkälti näiden Kirkon ulkopuolella vaikuttaneiden filosofien ja metafysiikan opettajien gnostilaisiin käsityksiin, jotka siis Kristillinen Kirkko yksiselitteisesti julisti ihmiskeskeisiksi epäjumalan palvomisiksi ja harhaopiksi.

    (Seuraavassa asiaan liittyvä ote Petteri Hiienkosken puheenvuorosta Uudensuomen blogissa)

    “Martti Lutherilla (1483–1546) oli selvä käsitys siitä, mitä Muhammed (n. 570–632) Koraanissaan opetti. Kirjoituksessaan Taistelusta turkkilaisia vastaan (1528) Luther toteaa, että hänellä ”on joitakin kappaleita Muhammedin Koraania”.

    Entisen augustinolaismunkin mukaan islamin opilliset juuret ovat areiolaisuudessa:

    Ja tuota kurjuutta on kestänyt kristikunnassa kolmesataa vuotta, niin että Augustinus otaksuu Ariuksen tuskan helvetissä suurenevan päivä päivältä, niin kauvan kuin tätä harhaoppia kestää, sillä Muhammed on lähtenyt tästä lahkosta. (Kirkolliskokouksista ja kirkosta, 87–88.) Areiolaisuus taas oli alkujaan aleksandrialaiselta presbyteeri Areiokselta (250–336) nimensä saanut Jumalan kolmiykseyttä vastustava harhaoppi. Torjumalla sen, että Jumalan Poika on samaa olemusta (kreik. homoiousios) kuin Isä, Areios kielsi myös Jeesuksen jumaluuden, mikä kuuluu kristillisen uskon perustaviin totuuksiin. Areiolaisuus torjuttiin Raamatun vastaisena Nikaian kirkolliskokouksessa vuonna 325.

    Ennen Areiosta Jeesuksen jumaluuden oli kiistänyt Kerintus ja tämän seuraaja Ebion (100-luvulla), joita on pidetty varhaisina niin sanottuina gnostilaisina.”

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Pesonen sanoo:

    Kiitos Ismo. En tiennyt tuota Islamin linkittymistä Areolaisuuteen.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Reino Suni sanoo:

    Minä puolestani tieisin mm. nykyisen kristinuskon linkittymisen harhaoppiin lähestymällä erittäin realistisesti tuomittua harhaoppia gnostilaisuutta naisten aseman suhteen. Gnostilaisuushan antoi saman ihmisarvostuksen naisille ja miehille.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Martti Pentti sanoo:

    Olen miettinyt tuota otsikon kysymystä? Se kuvaa mielestäni aikamme vakaumusten valintamyymälää. Maailmankatsomuksia vertaillaan kuin autokaupan menopelejä. Otetaan se ideologia tai uskonto, joka täyttää asiakkaan vaatimukset. Silloin ei huomata, että ne nousevat vakaumuksesta, joka ihmisellä jo on. Voiko todelliselle uskolle tai uskonnolle asettaa vaatimuksia? Eikö se aseta uskovalle ne vaatimukset?

    Ilmoita asiaton kommentti
  • ismo malinen sanoo:

    Vähän outoa on ajatus, että Kristinusko olisi naisia vastaan, kun katsoo ihmisen historiaa parituhatta vuotta taaksepäin. Eikö juuri Kristikunnassa naiset ole saaneet sen aseman, mikä heille on nykyisin annettu? Juuri Kristikunnassa miehet ovat nostaneet naiset miesten rinnalle kaikilla elämän alueilla. Monissa muissa uskonnoissa, naisten asema on paljolti surkeampi kuin Kristikunnassa. Täytyy olla todella sokea, jollei tätä näe.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Reino Suni sanoo:

      Alkupristillinen kirkko syntyi miehille etuoikeutetuksi laitokseksi, jossa Jeesuksen ja Maria Magdaleenan antama esikuva jäi taka-alalle. Erään tutkimuksen mukaan syrjintäkehitys meni niin pitkälle, että toisella vuosisadalla miehet suorittivat menot, naiset kävivät vaiteluaina jumalanpalveluksissa. Vuosisadan lopussa naisten osanotto jumalanpalvelukseen kiellettiin kokonaan. Kaikki naiset, joiden tiedettiin osallistuneen jumalanpalvelukseen, tuomittiin porttoina ja noitina. Selibaatti sääntö, laki 1138, taitaa olla edelleenkin jossain muodossa kuvioissa mukana.

      Maria Magdaleena ( nainen ) sai vasta 1960 – luvulla ” armon ” kirkon piirissä. Hän ilmestyi kirkon pyhimyskalenteriin huhtikuussa 1969 ja hänen juhlapäivänsä on 22 heinäkuuta. 1940- luvulla tehdyt vaikuttavat ja rikkaat löydöt ovat mm. vahvistaneet ja syventäneet myös Maria Magdaleenan osuutta Kristinuskomme perustuksen voimakkaana vaikuttajana.

      Korostan vielä, että gnostilaisuus antoi naisille ja miehille samanlaisen ihmisarvon, johon kristinusko alkaa pikku hiljaa 2000 vuoden kuluttua päästä siis ” harhaoppiin “.

      Täytyy todella olla sokea jollei näe lukea tieteen ja tutkimusten tuloksia.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Olet todella sokea Ismo jos et näe mitkä tahot ja tekijät kristikunnassa saivat oikeasti aikaan naisen aseman parantumisen.

      Ilmoita asiaton kommentti