WWF kampanjoi epäeettisesti seurakuntia hyvää metsänhoitoa vastaan

Kirkkolain mukaan seurakuntien on hoidettava omaisuuttaan hyvin.

Monella seurakunnalla metsäomaisuus on huomattava omaisuusosa ja tulon muodostaja. Potentiaalisesti seurakunnat voisivat saada vieläkin enemmän metsätalouden nettotuloja, jos hoitaisivat metsiään tavanomaista tehokkaammin ja tarkemmin normaaleilla metsähoitomenetelmillä.

Samalla hiilen sidonta, eli ilmaston suojelu tehostuisi, koska jokainen kasvatettu kuutiometri sisältää 900 kg hiilidioksidia. Esim. 1000 hehtaarin seurakuntametsä voi hyvin hoidettuna tuottaa jopa 50 % tavanomaista enemmän puuta eli tuottaa nettovoittoa 50.000 -100.000 € enemmän ja sitoa hiiltä n. 3000 tn enemmän, mikä ylittäisi moneen kertaan seurakunnan toiminnasta tulevat päästöt. On yhteiskunnan metsäpolitiikan, ei seurakuntien asia, miten puuta sitten käytetään.

WWF kampanjoi ahkerasti suoraan seurakunnille metsänhoidon laajaperäistämistä. Tämä merkitsisi nopeasti ylitiheiksi kasvavien metsien harvennusten ja vanhojen metsien uudistamiselle välttämättömien päätehakkuiden laiminlyömistä. WWF suosittaa puiden hyvinvoinnille välttämätöntä ylimääräisen veden poisjohtamisen lopettamista ja ns. jatkuvaan kasvatukseen siirtymistä.

Suomella on huonot kokemukset jatkuvasta kasvatuksesta, jolla metsämme ajettiin surkeaan tilaan, n. 1.5 mrd:n kuution puuvarantoon ja alle 70 milj. kuution kasvuun 1800 luvulta 1950-luvulle mentäessä.

Järkevämmän, mutta vieläkin lepsuhkon metsänhoidon avulla puuvaramme ovat nyt 2.5 mrd m3 ja kasvu noin 110 milj. m3.

Jatkuvassa kasvatuksessa tuotantokustannukset ja metsätuhot lisääntyvät, jalostettua taimiainesta ei voida käyttää, metsät kuusettuvat luonnonvastaisesti, teollisuuslaitoksia joudutaan sulkemaan, työpaikat ja kansantalous kutistuvat ja seurakunnan metsätulot tietysti supistuvat jo keskipitkällä aikavälillä.

Luonnontilainen suo ei tuota puuta ja sitoo hiiltä 200-300 kg/ha/v. Ojituksella ja tuhkalannoituksella kunnostettuna se tuottaa 5-10 m3/ha/v puuta, 200 – 400 €/ha/v arvokasvua ja sitoo hiilidioksidia 4.5 – 9 tn/ha/v.

Jos seurakunnat lähtevät WWF:n painostamaan laajaperäistämiseen, se on vastoin kirkkolakia, järkevän taloudenhoidon vastaista ja huonoa ilmastopolitiikkaa.

10 kommenttia

  • Seppo Heinola sanoo:

    Ahneilla p:n loppu sanoo sananlasku. Se on myös Raamatussa kuolemansynti.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Hei Seppo. Minulle jäi kommentistasi epäselväksi kuka jää paskaiseksi, WWF, seurakunnat vai sinä?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Se joka asiassa tunnistaa itsessään nykyisen tai tulevan ahneuden eli tulee synnintuntoon. Ja asia on riistohakatut tai hakattavat metsät.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Seppo

      Tällä hetkellä Suomen metsätilanne on sellainen, että metsien hiilennielukyvyn takia metsiä pitäisi hakata huomattavasti enemmän kuin tehdään. Valitettavan paljon metsistämme on jo yli-ikäisiä joten ne eivät enää toimi hiilinieluina.

      Joten blogin kirjoittajan ajatukset auttavat paitsi seurakuntien talouden ylläpidon rohkaisuun myös metsiemme hiilinieluna toimimisen tehostamiseen.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Kysymys on Matias siitä,että mistä hakataan, mitä hakataan ja miten hakataan. Ei siis vain siitä paljonko hakataan. Kuten ko linkistä kävi ilmi, nuoren metsän päätehakkuu vain irtorahan saamiseksi tai ahneuden tyydyttämiseksi (Ei siis metsän’hoidolisesti’) auratuiksi ja kantoraivatuiksi aukoiksi, jotka samentavat lisäksi lähijärvet, on järjetöntä. Lisäksi nykyinen’metsänhoito’ tuhoaa tehokkasti kauniit kansallis maisemamme: karmeita aukkoja, pusikkkoja tai monotonisia puupeltoja. Luonnon monimuotoisuus kärsii eivätkä eläimet moisissa maastoissa juurikaan viihdy.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Matias Roto sanoo:

    Veli-Jussi

    Kiitos että tuot esille merkittävän näkökulman metsiemme hoidosta.

    Valitetavan paljon keskusteluissa tuodaan esille väitteitä, joiden lähtökohta ja oikea ympäristö on kokonaan toisenlainen ilmasto ja metsätilanne. Jossakin eteläeurooppalaisessa ympäristössä elävä ihminenhän saattaa kysyä suomalaiselta: ”Montako metsää teillä on?” ja mielessään kysyjällä on muutaman puun ryhmä jossain irrallisena saarekkeena mun ympäristön joukossa.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Seija Rantanen sanoo:

      Matias: Toivon, että kysymyksesi oli pila.

      Toivon, että annat joitakin esimerkkejä näistä keskusteluista, joihin viittaat. Siis joitakin luotettavia esimerkkejä (ei siis mitään, mikä on kopioitu jostakin AfD-sivustoilta).

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Seija

      Ei suinkaan ole pila vaan aivan elävässä elämässä koettua todellisuutta.

      Suomi on Euroopan metsäisin maa, noin 3/4 maamme pinta-alasta on metsää.

      Mielestäni on todella valitettavaa, että muutamat asiaa tuntemattaan vastustavat suomalaisen metsänhoidon riittävää tehostamista. On erittäin lyhytnäköistä että jotkut tahot vastustavat metsiemme puun käyttöä ja sitten alkvat parkumaan firmojen alasajoa, joiden taustalla on heidän lausuntojensa takia syntynyt ilmapiiri, missä firmat ennakoivat moisten puheiden takia uhkaavan puupulan hyvin pitkän tähtäimen suunnitelmia tehdessää. Laskevat että on parempi lakkauttaa suomalainen laitos ja siirtää tuotanto toisaalle, koska muutamien laitosten investoinnit ovat niin kalliita, että niitä ei kannata tehdä vain vuosikymmenen puolikasta varten.

      Näin siis ne samat tahot, jotka ovat puhuneet hakkuita ja siitä luonnostaan seuraavaa puuntuotannon tehostamista vastaan sitten kovasti parkuvat kun kaukana häämöttävän puupulan takia tuotantolaitoksia ajetaan alas ja työpaikkoja menee sivu suun.

      Näin siis samat tahot sekä heikontavat metsien kykyä toimia hiilinieluna että vääränlaista ilmapiiriä luomalla saavat aikaan tilanteen missä metsätuotteiden käsittelylaitosten työpaikat häviävät.

      Maamme metsien tila on sellainen että sekä luonnon kyky ilman puhdistamiseen että tuotannon tehostaminen kulkevat käsi kädessä.

      Tässä tilastoa Euroopan maiden metsäpinta-aloista

      https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/metsa/metsavarat-ja-metsasuunnittelu/suomen-metsat-euroopassa-vuonna-2015/euroopan-metsaala/

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Seppo Heinola sanoo:

    Kotini ikkunan alta menee rautatie, näen valtavia puutavaran siirtokuljetuksia. Ihmetelyni koskee tavaran kokoa, männyt ovat paksuudeltaan nuoria. Ilmeisesti on ns. aavistus/päätehakattu nuorta kasvavaa puupeltoa.

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/nuoria-metsi%C3%A4-parturoidaan-rahapulassa-1.72731

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Väisänen sanoo:

      Nuoren metsän päätehakkuu on asiansa koska lämpenemisen myötä hyönteiset ja harsoontuminen ilmeisesti ajassa lisääntyvät mitä sitten harsoontumisella haluaa ymmärtää.

      No, nuoresta metsästä katsoo yksilöitä mitkä vaivaa kykynevät vastustamaan. Tämä eteenpäin katsoen on järkevää.

      Mukava kirjoittaa kommentti asiasta mistä en tiedä mutta veikkaan alta kuuden vuoden olevan tilanne missä puuta on yllin kyllin markkinoilla ja hinta sen mukainen.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Veli-Jussi Jalkanen
    Veli-Jussi Jalkanen

    Olen monialatuottaja, vuorovaikutuskouluttaja sekä keksijä, asenteiltani varmaan maailmanparantaja ja kehittäjä ja harrastuksiltani, seikkailija, sekä hyvinvointi-, terveys- ja ympäristöasiantuntija. Haluan yrittää ymmärtää kaikkeudessa olevia vuorovaikutussuhteita sekä edistää elämää ja rakkautta. vessi@salli.com