Ydinaseiden kiellon tulee edelleen olla globaalin rauhantyön keskiössä

Atomipommien pudottamisesta Hiroshimaan tulee torstaina 6.8. kuluneeksi 70 vuotta. Nagasakin atomipommin uhreja muistetaan kolme päivää myöhemmin 9.8. Kymmenettuhannet ihmiset saivat välittömästi surmansa ja menehtyivät radioaktiivisen säteilyn seurauksiin lähikuukausina. Inhimillisen kärsimyksen määrää on vaikea kuvailla.

Seuraavien vuosikymmenien aikana Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton johdolla kourallinen valtioita keräsivät ydinasearsenaalin, joka riittää tuhomaan elämän maapallolta useaan kertaan. Pohdittaessa globaaleja prioriteetteja rauhan ja inhimillisen hyvinvoinnin puolustamisessa pitää keskittyä uhkan suuruuteen ja toisaalta sen ”laukeamisen” todennäköisyyteen. Vaikka maailma onkin selvinnyt jo seitsemän vuosikymmentä ilman sotatarkoituksessa käytettyä ydinasetta, on selvää että uhka on edelleen olemassa ja toteutuessaan koko ihmiskunta on vaarassa.

On äärimmäisen valitettavaa että tähänastinen ydinaseriisunta ei ole ollut tehokkaampaa vaan mahdollisuus Hiroshiman ja Nagasakin kaltaiseen tuhoon vielä suuremmassa mittakaavassa on edelleen olemassa. Työskentely ydinaseiden täyskiellon puolesta on asia jonka pitäisi olla rauhanliikkeiden asialistan kärjessä.

Entä mitä voidaan tehdä? Mikä rooli on yksittäisellä ydinaseettoman Suomen kansalaisella toivottomalta tuntuvan urakan edessä? Uskoa ei ole mitään syytä menettää. Suomessa ja muualla maailmassa on pohdittu ydinasekieltoa jo useammassa sukupolvessa – työ ei ala nollasta.

Rauhanliiton puheenjohtaja Tarja Cronberg on korostanut kuinka tärkeää on pystyä siirtämään keskustelu pois ydinaseiden määristä ja sotilaallisesta merkityksestä kohti niiden inhimillisiä seurauksia. Japaniin pudotettujen ydinpommien seurausten muistaminen on osa tätä työtä. Ydinasemaiden sisältä kumpuava kansalaisten tahtotila on keskiössä ydinaseiden kieltoon tähtäävässä toiminnassa mutta näiden toimijoiden liikkumatila on usein kapea ja kaikki ulkopuolinen tuki on tarpeen. Olisi myös virhe aliarvioida asiaansa uskovien joukkoliikkeiden voima, esimerkkinä tummaihoisten kansalaisoikeuden Amerikassa ja Martin Luther King Jr:n työ. Joukkoliikkeeksi voidaan laskea myös ydinaseita vastustava kampanja ICAN (Campaign to Abolish Nuclear Weapons) joka aikaisemmin tänä vuonna rantautui Suomeen. Suomen Kristillinen Rauhanliike oli yksi lukuisista järjestöistä perustamassa ICAN Finlandia.

- Jussi Ojala -

Puheenjohtaja, Suomen Kristillinen Rauhanliike

1 kommentti

  • Juha Heinilä sanoo:

    Iran on useita vuosia kehittänyt ydinasetta. Olisi maailmanrauhan kannalta valitettavaa, jos Iran saisi valmiiksi ydinaseen ja siitä tulisi yksi ydinasemaa. Halutaanko estää Iranin aikeen tulla ydinasemaaksi? Puuttuuko Jumala peliin, jos Iran onnistuu saamaan valmiiksi ydinaseen?

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    eri kirjoittajia
    eri kirjoittajia

    YKSI KERRALLAAN -blogissa julkaistaan yksittäisiä tekstejä kirjoittajilta, joilla ei ole omaa blogia Kotimaa24:ssä. – Jos haluat kirjoittaa, ota yhteyttä ylläpitoon.