Yhteiskunnassa pohdittavaa

Johan Vilhelm Snellman pohti aikoinaan esimerkiksi koulutusta, joka on tärkeä tekijä yhteiskunnan toiminnan kannalta. Hänen ajatuksensa, joihin palataan jatkuvasti, ovat säilyneet. Tässä kirjoituksessa käsitellään niitä kysymyksiä, joita J. V. Snellmankin on miettinyt. Miten hän hahmottaisi ja ymmärtäisi nykyisiä suuria rakenteellisia suunnitelmia ja hankkeita?

J. V. Snellman (12.5.1806 Tukholma - 4.7.1881 Kirkkonummi) oli fennomaani 1800-luvun Suomessa ja vaikutti suomen kielen asemaan ja Suomen markan käyttöönottoon. Suomen suuriruhtinaskunnan aikana J. V. Snellman  toimi suomalaisena filosofina, kirjailijana, sanomalehtimiehenä ja valtiomiehenä. Häntä pidetään Suomen kansallisfilosofina ja kansallisena herättäjänä.

Sivistystä arvostavassa yhteiskunnassa järjestetään sellaisia koulutuspalveluja, jotka tyydyttävät ihmisten hyvinvointitarpeita. Perustellusti kysytäänkin, miten tavoite toteutuu. Koulutusta arvioitaessa kiinnitetään huomiota koulutuspalvelujen sijoittamiseen ja mitoitukseen sekä toiminnalliseen sisältöön.

Koulutustavoitteiden saavuttaminen vaatii muun muassa sitä, että kasvatus- ja opetussektorilla on riittävästi kasvatus- ja opetushenkilöstöä. Koulutuksen on oltava lisäksi motivoivaa ja siinä viihdytään. Haastetta riittää. Toivotaan myös sitä, että opettajankoulutus kouluttaisi opiskelijoita sillä tavoin, että heillä olisi vahvat tiedot sekä yleisopetuksen että erityisopetuksen alueesta.

Opettajankoulutuksesta opiskelija valmistuu tulevaan ammattitehtävään, joka vaatii teoriatuntemuksen ohella käytännön kasvattamisen ja opettamisen taitoa. Opiskelun aikana on saatava vankka tuntuma haasteelliseen arkielämän kasvatus- ja opetustyöhön.

Kasvattajan ammattitaito näkyy siinä, miten hän pystyy sopeutumaan muuttuviin oloihin ja hallitsee erilaisten kasvatus- ja opetustapahtumien rakenteet ja toiminnot. On tiedettävä mahdollisimman hyvin kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet ja välivaiheet, joita tarvitaan kasvatus- ja opetusprosessien hahmottamisessa.

Kasvatuksen ja opetuksen tavoitteisiin pyrkivä työ vaatii myös kiinteää kodin ja koulun yhteistyötä. Kasvatus- ja opetustapahtuman onnistumista voidaan pohtia henkilöiden vuorovaikutustekijöiden kannalta. Kasvatus- ja opetusprosesseja seurataan ja arvioidaan eri tavoin. Miten perusteltua on laittaa kouluja paremmuusjärjestykseen, kuten keväisin tehdään?

Koulutuspalvelujen laatu on yhteydessä henkilöstön ammattitaidon ohella koulutuspalvelujen fyysisiin puitteisiin ja toimintavarmuuteen sekä turvallisuuteen. Viime aikoina on keskusteltu koulun turvallisuustekijöistä painavasti. Koulutuksen laatua arvioitaessa on selvitettävä, miten koulutuksen tarvitsijoiden ja koulutuksen järjestäjien tavoitteet kohtaavat toisiaan.

Yhteiskunnan järjestämän koulutuksen on oltava oikeudenmukaista ja syrjäytymistä estävää. Koulutusratkaisut ovat koulutuspolitiikan arvoihin liittyviä hallinnollisia suorituksia. Koulutuspalvelujen järjestyminen ilmaisee yhteiskunnan laadukkuutta, jos koulutuspalvelut ovat saatavilla. Yhteiskuntapolitiikan avulla vaikutetaan siihen, missä määrin yhteiskunnan tuottamat ja rahoittamat koulutuspalvelut vastaavat ihmisten odotuksia.

 

Hyvää Eurooppa-päivää

Hyvää helatorstaita

Hyvää J. V. Snellmanin päivää

 

YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi

Suomen tietokirjailija

http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio

1 kommentti

  • Seppo Heinola sanoo:

    JWS: Rakas oma ihanainen lapsonen. Mitä minä tahdon ja mitä minä lupaan, sen ihana, rakas ihana lapsi tietää. Rakkautta minä tahdon, rakkautta minä lupaan, lupaan vaikka se ohut rihma, johon toiveeni vielä ovat kiinnittyneet, katkeaisikin! – Vaikka elämäniloni olisi silloin mennyt täysin hukkaan, sillä ennen kuin vuodet ovat laskeneet parantavan kätensä sydämen haavoille, ja uudet toiveet saattaisivat versoa, ovat askeleeni rientäneet jo kohti muuta rauhaa kuin elämän rauhaa. Rukoile silloin sen puolesta, jonka rakkauden ihana lapsi torjuu, rukoile vakuuttuneena siitä, että tämä rakkaus on niin vähän itsekäs kuin ihmisen rakkaus voi olla, ja vailla mielistelyä ja teeskentelyä. Vaikka kieltää rakkauden, niin kunnioitusta ei lapsi itseään alentamatta voi kieltää. Vain minun suuri heikkouteni, minun rakkauteni, voisi hämmentää minua muiden edessä. Tuskani on vain suuri kun ajattelen nuoruuttasi ja ikääni.

    LOVISA Olla nuor, olla seitsemäntoista lie outoa, outoa varmaan, toden yllä kun hetkisen vielä unen sillat kaareutuu, mut keväässä mullan jo avaa ens umpunsa elämänpuu – ja soitossa lintujen, tuulten sävel uusi nyt soi, nimi armaan. JWS: Tutkaile sydäntä, tutkaile sitä sydäntä jota minä isoan ja jonka onnellisina hetkinä olen luullut omistavani, tutkaile pystyykö se uhraamaan, onko rakkaus enempää kuin ajatukseton uskollisuudenlupaus, onko kodin rauha enempää kuin tyhjiä leikkejä, tunteeko se mitään korkeampaa, kuin mitä taitamaton leperrys osaa ilmaista, tietääkö se, että se itse kasvaa suuremmaksi uhrautumalla kuin antamalla rukoilla itseään, tunteeko se lainkaan velvollisuuksia, eikö se tahdo vain pitää kiinni niistä oikeuksista, joihin se nuoruuden ja onnekkaiden olojen avulla on tottunut! Ihana rakas! Älä sure minun takiani. En ehdi pyytää tätä suullisesti, ennen kuin iltapäivällä. Usko vain, että mikä tahansa sydäntäni painaakin, siellä on aina tilaa hellälle lempeydelle, jota muuttumattomasti on vaalinut ja vaalii rakasta suloista Lasta kohtaan Rakkaudella Juhana Wilhelm Snellmann

    LOVISA (lukee JWS:stäsamansa runon) Kyyhky hento, eikö lento huima saa sua uupumaan? Lehdon yllä lentelyllä eikö suuntaa olekaan? Jos vain voisin, enhän soisi Sulle huolta laisinkaan. jos vain saisin, johdattaisin Sinut pesään rauhaisaan. Jäisit tähän, ihan vähän koskettaisin sulkias. Silmäis sineen vajoasin -siitä oisin autuas- Rakkautta lupaan mutta vastaustas vuotan vaan Suojan saisit, rakastaisit Sanaani siis luota vaan- Kysymykseen vastaa, kulta;

    JWS: Kysyn Kulta Sinun vuokses: Uskallanko tulla luokses? Nauttia vain, Nyt kun sut sain? Eikö pahat puheetkaan Sua voi säikyttää?

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Veikko Vilmi
    Veikko Vilmi

    VEIKKO VILMI Dosentti, YTT, KT Suomen tietokirjailija. Osoitteesta http://www.veikkovilmi.fi linkkiyhteydet artikkeleihini ja profiiliini. Asun Kuopion Inkilänmäen kaupunginosassa, Kiuruntie 11 70340 Kuopio. Itä-Suomen yliopiston sosiaalipolitiikan, erityisesti koulutuspolitiikan dosentti. Muita tutkintoja: YTL, KM, HuK, Lukion oppilaanohjaaja, Ammattikoulunopettaja, Erityisopettaja, Luokanopettaja, Sotilasarvo luutnantti. Oulun yliopiston, Itä-Suomen yliopiston ja Jyväskylän yliopiston alumni. Tieteelliset artikkelit ja esitykset kansainvälisissä konferensseissa. Kunnalliset ja seurakunnalliset luottamustehtävät. EUSE-, MAOL- OSJ- ja Tutkiva opettaja- järjestöt. Reserviupseeriyhdistys- MPK - ja VAPEPA-toiminta. Maanpuolustusmitali (kultainen solki). Toimitsija Kuopio - Jukola 2014 suunnistustapahtumassa. Olen kirjoittanut useita yhteiskunnan päätöksentekoa ja palveluja koskevia artikkeleita muun muassa Uuden Suomen ja Savon Sanomien verkkosivuille ja lehtiin. Olen nostanut esille veteraanien kuntoutusasioita Uuden Suomen vaalikiertueella ja perheiden tukemisasioita YLE:n ja Savon Sanomien yhteisellä vaalitorilla Kuopiossa. Pidän tärkeänä: Vastuullisuus näkyy ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja sisäpolitiikan kokonaisvaltaisessa hoitamisessa. Päätöksenteko vaatii näkemystä. Ihmisten tarkka kuuleminen on tärkeä. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestymistä on pohdittava huolella. Vanhustenhuollon ja omaishoidon palvelut on turvattava. Varhaiskasvatus ja lasten ja nuorten lähikoulut ovat tärkeitä. Perheet ovat tukemisen arvoisia. Erityisopettajakoulutus ja ammattitehtävätieto lisäävät tietämystä asioiden hoitamiseen, suunnitteluun ja päätöksentekoon. Vaaleissa mitataan arvojen toteutuminen. Seurakunnan toiminnassa on hyvä teema: "Kotikirkko - Lämmin lähiyhteisö." Julkaisuja: Vilmi, Veikko 2005. Turvallinen koulu. Suomalaisten näkemyksiä koulutuspalvelujen kansallisesta ja kunnallisesta priorisoinnista. University of Jyväskylä. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 257. Diss. Vilmi, Veikko 1993. Kuopiolaisten tyytyväisyys kaupunkiinsa ja sen palveluihin vuonna 1985. Kuopion yliopisto. Sosiaalitieteiden laitos. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 13. Diss. Vilmi, Veikko 2003. Koulutus ja koulutukseen valinta. Tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Snellman-instituutin arkistojulkaisu 1. Kuopio: Snellman-instituutti. Vilmi, Veikko 1989. Asukkaiden hyvinvointipalveluja koskevat arviot ja odotukset Kuopion kaupungissa. Sosiaalipolitiikan lisensiaattitutkielma. Kuopion yliopiston sosiaalitieteiden laitos. Historiajulkaisu (painettu 2017; myös E-kirjana): Seppälä, Jarmo & Vilmi, Veikko 2016. Kuopion Reserviupseerikerho. Vastuullinen, perinteitä arvostava, aatteellinen ja edunvalvonnallinen reserviupseeriyhdistys 1929–2014. Kuopion Reserviupseerikerho ry Kuopio. Vilmi, Veikko 2009. Turvallinen koulu tavoitteena. Tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Kuopio: Maakuntakokoelma. Vilmi, Veikko 2018. Ryhmäpuutarhayhdistykset hyvinvointia edistävänä tekijänä. Tutkimus hallinnollisista päätöksistä ja toiminnoista. Kuopio: Maakuntakokoelma. Vilmi,, Veikko 2018. Koulutuspalvelut päätöksenteon toteutumana. Koulutuspoliittinen tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista 1850-luvulta lähtien. Kuopio: Maakuntakokoelma. Tieteelliset referee-artikkelit: Hirvonen, Jaana & Martin, Marjatta & Vilmi, Veikko 1994. Sirkkulanpuisto esimerkkinä omaan apuun perustuvasta asuntopoliittisesta kehittämishankkeesta. Teoksessa Juhani Laurinkari (toim.) Oman avun yhteisö erityisryhmien asuntokysymyksen osaratkaisuna. Ympäristöministeriö. Asunto- ja rakennusosasto. Tutkimusraportti 4 / 1994, 44 -53. Laurinkari, Juhani & Vilmi, Veikko 1994. Onko vaihtoehtoisella asuntopolitiikalla tulevaisuutta? Teoksessa Juhani Laurinkari (toim.) Oman avun yhteisö erityisryhmien asuntokysymyksen osaratkaisuna. Ympäristöministeriö. Asunto- ja rakennusosasto. Tutkimusraportti 4 / 1994, 36 - 43. Vilmi, Veikko 1996 . Die Selbsthilfegesellschaft als wohnungspolitische Lösung. Teoksessa Johann Brazda & Jerzy Kleer (toim.) Genossenschaften vor neuen Herausforderungen. Festschrift für Prof. DDr. Juhani Laurinkari. Augsburg: Maro Verlag, 305–318. Vilmi, Veikko 1999. Ammatillinen koulutus väline sosiaalistumisessa koulutusyhteiskuntaan. Teoksessa Eira Korpinen & Liisa Puurula (toim.) Tutkimisen ja löytämisen pasianssia. Professori Jorma Ekolalle omistettu juhlakirja. Tutkiva opettaja 3. Jyväskylä: TUOPE, 67–78. Vilmi, Veikko 2005. Opettajankoulutus opiskelijavalintojen toteutumana. Koulutuspoliittinen tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Teoksessa Eira Korpinen (toim.) Opettajankoulutus eilen, tänään, tulevaisuudessa. Professori Erkki Viljasen juhlakirja 5.2.2005. Tutkiva opettaja 1. Jyväskylä: TUOPE, 35 - 69. Vilmi, Veikko 2006. Kunnalliset hyvinvointipalvelut murroksessa - esimerkkinä koulutuspalvelut. Teoksessa Juha Hämäläinen & Riitta Vornanen & Juhani Laurinkari (toim.) Hyvinvointi ja turvallisuus 2000-luvulla. Juhlakirja professori Pauli Niemelän täyttäessä 60 vuotta 5.4.2006. Kuopio: Kuopion yliopisto, 111 - 128.

    Kirjoittajan luetuimmat blogit

    Kirjoittajan kommentoiduimmat blogit