Yllättävää: Jumalasta voidaan tietää paljonkin.

”Me tiedämme” : kirjoittaa Johannes ensimmäisessä kirjeessään. Hän toistaa samaa asiaa kirjeessään usein. Kyse on asioista jotka Johannes sanoo tietävänsä ja ne on tiedossa myös kirjeen lukijoilla. Johannes ei esitä siinä mitään uusia asioita, vaan niitä, jotka jokainen uskova tietää jo ennestään. Hän vain kertaa sen mitä jo tiedämme, jotta pääasiat ei karkaisi pois mielestä.

Tiedämme , että

- tunnemme Jumalan
- tiedämme olevamme Hänessä
- tiedämme että nyt on viimeinen aika.
- tiedämme tulevamme Hänen ( Jeesuksen) kaltaisikseen
- tiedämme siirtyneemme kuolemasta elämään
- tiedämme että olemme totuudesta
- tiedämme Hänen pysyvän meissä
- tiedämme pysyvämme Hänessä ja Hän meissä.
- tiedämme rakastavamme Jumalan lapsia
- tiedämme Hänen kuulevan meitä
-tiedämme että olemme Jumalasta ja että koko maailma on pahan vallassa.
sekä paljon muuta.

Faktatietoa on siis tosi paljon tarjolla.
Sitten jotkut kehtaavat väittää ettei Jumalasta voi mitään tietää. Edes sitä onko Jumalaa olemassa.
Kristillinen usko ei ole jonkun todellisuuden uskottelemista, vaan siinä todellisesti elämistä ja sen käytännössä näkemistä ja kokemista, että Jumalan sanaan voi luottaa. Tietenkään sellainen, joka ei halua tutustua elävään Jumalaan ei voi tätä hyväksyä. Eihän ulkopuolelle jättäytyvillä voi olla mitään omakohtaista tietoa talon sisustuksestakaan. Vain sisällä olevat voivat sen nähdä, kokea ja elää siinä.

297 kommenttia

  • Pekka Pesonen sanoo:

    Rakkautta en siinä keskustelussa kyllä kohdannut.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      “… mutta minulta puuttuisi rakkaus, olisin vain kumiseva vaski tai helisevä symbaali – – – en olisi mitään. – – – en sillä mitään voittaisi.” Surullista.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Ari Pasanen sanoo:

      Pekka ymmärrän tunteesi, onhan se “kaukana” rakkaudesta kun julistetaan parannusta eikä “hyväksytä” sellaisena kuin on, vai onko, entäpä kun jeesus julisti parannusta sisälsikö se rakkautta vai ei, entä miksi niin moni loukkaantui juuri tähän parannuksen julistukseen?

      Martti Pentti sovitatko itseesi tuota “surullista” vai kehen?

      Surullista on opettaa “uskoa” joka voi kohdella lähimmäistään julmasti, jopa tappaen kun jokainen voi tehdä “virheitä”, onko siinä rakkautta? Siis kivaa kun itselle on armo ja syntien sovitus mutta ei liikuta kuinka lähimmäinen kärsii, onko siinä rakkautta?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      “Martti Pentti, sovitatko itseesi tuota ‘surullista’ vai kehen?” En ollut mukana tapaamisessanne. En siis viitannut tässä itseeni, vaikka myös omassa vaelluksessani riittää suremista. Pekka Pesosen luhyestä luonnehdinnasta päättelin, että ette päässeet syvemmälle kuin ‘helisevän vasken ja kilisevän kulkusen’ tasolle.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      Miten itse toteutat lähimmäisenrakkautta, Ari Pasanen? Moititko vain eri kirkkokuntia – erityisesti omaamme – ja vaadit niitä toimimaan kärsivien hyväksi. Ota selvää siitä, mitä diakonia tekee kotimaassa ja muualla!

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Ari Pasanen sanoo:

      Martti Pentti mitä ajattelet kun joku “sananselittäjä” lupaa kyllä seuraajilleen kaiken mutta muita kohtaan on armoton jopa vainoihin asti, onko siinä rakkautta?

      Entä niillä jotka seuraavat tällaista “julistajaa”?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      Sananselittäjät ja heidän lupauksensa eivät ehkä hipaisekaan sitä elämän tasoa, missä rakkaus elää ja vaikuttaa. Rakkaus on käytännön työtä omasta luopuen toisen hyväksi.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Ari Pasanen sanoo:

    Pekka minun uskon perusta on Jeesus ja Hänen Sanansa, se kaikki löytyy Raamatusta ja evankeliumista, Pyhä Henki on sen minulle kirkastanut.

    Meille ei voi tulla samaa mieltä eli “yhteistä säveltä” ohi Jeesuksen Sanan, en luovu siitä.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Pesonen sanoo:

    Ehkäpä Sittenkin pääsin perille Arin omintakeisesta teologiasta. Menu vain muutama päivä SEN sulatteluun.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Pesonen sanoo:

    Joten ei tapaaminen mennytkään niin hukkaan kuin ensin koin

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Pesonen sanoo:

    Merkillepantavaa on ettei Vapahtaja koskaan tuominnut opetuslapsiaan. Ei edes Juudasta, joka hänet kavalsi, vaan varoitti tätä loppuun asti, kunnes tämä lähti. Joten toisen uskon hylkääminen ei kuulu kristityn elämän ohjeisiin. Heikkouskoisia on päinvastoin ohjattava oikeaan ja rikkojille on osoitettava oikeaa tietä, mutta ketään ei saa hyljätä toivottomuuteen. Kuinka herkästi olemmekaan hylkäämässä jokaisen, joka ei mielestämme täytä oikean uskon mittapuita. Tämä hylkäämisen into kertoo minulle oman sydämeni suuresta pahuudesta kaikkein selkeimmin ja raadollisimmalla tavalla.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Pesonen sanoo:

    Hiukan pohdittuani keskustelua selvisi koko Arin teologia. Oikeastaan se on tullut esiin jo hänen teksteissään täysin selvästi. En vain ole suostunut uskomaan, että kyse voisi olla niin erilaisesta uskon käsityksistä. Sen mukaan vain hänellä on oikea tieto ja käsitys oikeasta uskosta. Tästä hän pitää tiukasti kiinni. Jollei pitäisi, niin koko korttitalo romahtaisi heti.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Pekka Pesonen
    Pekka Pesonen

    En osaa olla huolissani kirkon kriisistä. Sisältyyhän jokaiseen kriisiin aina myöskin mahdollisuuksia. Yllättäviä käänteitä kirkkohistoriamme on täynnä. Odotan jotain hyvää tästäkin vielä tulevan. Luovana ja jääräpäisenä tyyppinä koluan kaikki vaikeimmat tiet. Helpommalla pääsisi, kun osaisi olla hiljaa, mutta kun en osaa. Kova pää on jo saanut monta kovaa kolhua. Luulisi niiden jo riittävän. Verovirkailijan ura on takana ja siitäkin uskaltaa jo mainita. Eläkeläisenä ei näköjään saa sitäkään aikaan, mitä työelämässä sai, kun oven illalla sulki. Mitä kaikkea sitä on silloin ehtikään: puheenjohtamisia, , nuorisotyötä, lähetyssihteeri, raamattupiirejä, saarnoja ja Avioparitoimintaa. Siinä ehkä rakkaimmat vapaaehtoistehtävät. Kaikkea tuota ja paljon muuta on takana. Nyt kuluu aika näissä pohdiskeluissa. Eikä tiedä voiko edes itseään ottaa kovin vakavasti.