Yllytystä ja houkutusta synnintekoon

Minulta on kysytty, johtaako ajatteluni siihen, että mikään ei ole syntiä ja kaikki käy. Välistä taas on väitetty, että jos lain saarna katoaa, evankeliumikin menettää merkityksensä. Äärimmilleen vietynä on perusteltu, että jos jotain asiaa ei pidetä syntinä, Kristuksen uhri tehdään tyhjäksi. No, tämä blogi käsittelee syntiä, joka riivaa suomalaisia armon vuonna 2016.

Olen silloin tällöin vieraillut internetin keskusteluryhmissä, joiden moottorina on viha. Tuo viha kohdistuu ihmisryhmää kohtaan heidän etnisen taustansa ja/tai uskontonsa perusteella. Viha on yksi seitsemästä kuoleman synnistä eli pääpaheesta. Vihan lietsonta saa aikaan vihaa; synti ruokkii syntiä. Tätä ei muuta miksikään se, että osa keskustelijoista kuvittelee vihansa oikeutetuksi.

Synti ei kuitenkaan rajoitu vain vihaan. Toinen keskustelun käyttövoima on kateus, joka myöskin kuuluu kuolemansynteihin. Kaikki turvapaikan hakijan inhimillinen ja ihmisoikeuksia kunnioittava kohtelu näyttää herättävän joissakin keskustelijoissa kateutta. Keskustelun perusteelle voisi myös kuvitella, että vastaanottokeskus on, jos ei nyt ilmainen viiden tähden hotelli, niin ainakin melkein paratiisi maan päällä.

Kahdeksas käsky unohtuu myös täysin. Koko ihmisryhmän leimaaminen pienen murto-osan perusteella on väärä todistus jokaisesta ryhmään kuuluvasta syyttömästä. Esimerkiksi aivan ylivoimainen enemmistö maailman muslimeista on rauhaa rakastavia ihmisiä, joille rauhanomainen rinnakkaiselo kristittyjen, juutalaisten, agnostikkojen ja kaikkien muiden ei-muslimien kanssa on itsestäänselvyys. Väärä todistus lähimmäisestä sisältyy myös erilaisiin toisella tavalla ajatteleviin kohdistuviin usein seksuaalisuuteen liittyviin herjoihin.

Internet mahdollistaa synnin tekemisen salaa. Ihmisen ei tarvitse mennä syntisten teille ja istumaan väärään seuraan. Netistä voi ammentaa vihan ja kateuden siemeniä kenenkään näkemättä ja tietämättä. Mutta vihan ja kateuden hedelmät myrkyttävät niitä salaa nauttivaa.

Synnin teko ei edellytä sitä, että hyväksyy netissä kylvettävän vihan. Yhtä lailla vihasta voi juopua vihaamalla vihaajaa. Tällöin kuvaan astuu vielä yksi kuoleman synti: ylpeys. Tunne omasta paremmuudesta, kun voi paheksua syntisiä.

15 kommenttia

  • Pekka Pesonen sanoo:

    Viha kuitenkin on normaali tunnereaktio meissä kaikissa. Kateuttakin tunnemme joskus. Miten armo voisi vapauttaa meidät näistä tunteista, tai niiden aiheuttamista tunnerektioista. Jollei armo siihen kykene, niin todella evankeliumi menee mitättömäksi. Evankeliumin vaikutus täytyy tulla synnin kautta näkyväksi. Sen täytyy olla sille selkeä vastavoima, joka synnin todellisesti selättää. Armo ei voi olla hyväksymisen osoittamista synnille. Muutoin synti jää jatkamaan omaa elämäänsä, niin kuin ennenkin. Jopa saa armosta lisää voimavaroja. Jumalan armo on kuolettava myrkky synnille. Muutoin kyseessä on pelkkää sanahelinää.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      “Viha kuitenkin on normaali tunnereaktio meissä kaikissa.” Minä käyttäisin normaalista tunnereaktiosta toista nimeä. Se on suuttumusta tai kiukkua. Viha on kestävä asenne, jatkuvaa pahansuovuutta, joka myrkyttää niin sitä tuntevan kuin sen kohteenkin elämää. Se on syntiä.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Tarja Aarnio sanoo:

    “Tuo viha kohdistuu ihmisryhmää kohtaan heidän etnisen taustansa ja/tai uskontonsa perusteella. Viha on yksi seitsemästä kuoleman synnistä eli pääpaheesta.”

    Tämähän koskee maailmanlaajuisesti kaikkia niin eri uskontokuntiin kuin niihin kuulumattomiakin. Ja päälle kateus, ahneus, elinolojen kurjuus. Nehän ne ihmiskuntaa globaalisti ovat hallinneet ja hallitsevat edelleen. Mitään oikeutusta niille eii ole missään oli sitten kyseessä tänään Suomessa vaikka turvapaikanhakijat.

    Epävarmuus omasta olemassaolosta taitaa ollla suurin syy näihin tunteisiin. . Mutta lisääntyvä maailmanlaajuinen taloudellinen kahtiajakautuminen köyhiin ja rikkaisiin on varma syy vihan syttymiseen ja sen järkyttäviin seurauksiin niin täällä kuin muuallakin.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Salme Kaikusalo sanoo:

    Ydinkohta on se, kuka ja miten määrittelee sen, mikä on vihapuhetta. Joku näkee vihapuhetta siellä, missä sitä ei ole ja joku toinen ei näe vihapuhetta sielläkään, missä sitä ilmiselvästi on.

    Olisiko selvempää, jos asioista puhuttaisiin ja uutisoitaisiin asioina ilman, että mukaan liitetään omatekoisia määritelmiä siitä, että kyseessä on vihapuhe. Jonkin itselle erilaista näkemystä/mieleipidettä edustavan henkilön puheiden määritteleminen vihapuheeski on nykyisin liian helppoa ja oiva keino leimata toisinajattelija vihapuheen puhujaksi. Eikö perusteeton vihapuheeksi leimaaminenkin ole vihapuhetta?

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Juhani Ketomäki sanoo:

    Jos vihasta voi juopua vihaamalla vihaajaa niin voiko myös vihaajan vihaaja juopua vihasta? Voiko vihaajan vihaajan vihaajaa vihata?

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Yrjö Sahama sanoo:

    Nykyisestä ajasta ei puutu lain saarnaa. Kun rakkauden laki korotetaan kristinuskon perusasiaksi, ollaan saarnaamassa lakia ilman armoa, sillä rakkauden lakia ei kukaan pysty täyttämään. Silti laki on hyvä ja pyhä. Mutta me syntiset ihmiset tarvitsemme nimenomaan pelastuksen evankeliumia, sanomaa siitä, että ristiinnaulittu ja ylösnoussut Kristus armahtaa meitä syntisiä. Hän ei rankaise meitä oikeudenmukaisesti, ansiomme mukaan, vaan osoittaa määrätöntä laupeutta ja kutsuu meitä suhtautumaan samoin lähimmäisiimme, myös niihin vaikeisiin ja väärässä oleviin..

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      Sekä laki että evankeliumi ovat rakkautta. “Joka rakastaa toista, on täyttänyt lain vaatimukset.” “Siinä on rakkaus — ei siinä, että me olemme rakastaneet Jumalaa, vaan siinä, että hän on rakastanut meitä ja lähettänyt Poikansa meidän syntiemme sovitukseksi.”

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Pesonen sanoo:

    Älykkäiltä vaikuttaa kaikki ne, jotka ovat samaa mieltä. Muiden älyssä näemme korjaamisen varaa. Aika luonnollista on heille hermostua. Pidämmehän heitä yksinkertaisina. Vihastuminen on silloin luonnollinen reaktio. Eri asia on sitten se, lähdemmekö toteuttamaan tunteitamme.

    Vihareaktioihin taipuvaisimpia ovat ne joiden lapsuus on ollut jollain tavalla turvaton. Turvattomasta lapsuudesta kärsineitä on yllättävän paljon. Lakisääteinen päivähoito ja erotilastot eivät paranna tätä kehitystä. Vihapuhe kuplii esiin lapsikielteistä asenteista.

    Lasten etua ei paljon ole mietitty, kun kauppojen aukiolo vapautettiin. Monet yksinhuoltajaäidit joutuvat olemaan nyt paljon erossa lapsista. Tällöin lapsen kiintymyssuhde voi jäädä kehittymättä. Mikä luo hänelle turvattomuuden tunnetta. Vihan ilmaiseminen sanoin ja teoin tulee jatkossa olemaan yhä yleisempää.

    Onhan meidän helppo sanoa vihapuhetta synniksi ja sitähän se on. Vihan juuriin emme kuitenkaan paljoakaan voi puuttua. Ne ovat usein syvällä vihapuheeseen lankeavan persoonassa. Tämä ymmärtäminen voi auttaa vihapuheen kohteeksi joutuvaa.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      “Vihareaktioihin taipuvaisimpia ovat ne joiden lapsuus on ollut jollain tavalla turvaton.” Tähän piti hakea lisätietoa. Täsmentäisin löytämäni perusteella, että lapsena väkivaltaa kokenut on usein aikuisena kykenemätön tuntemaan muuta kuin vihan tunteita. Päivähoitoa tuskin voi pitää syyllisenä väkivaltaiseen kasvatukseen. Pikemminkin se saattaa joissakin tapauksissa pelastaa lapsen ruumiilliselta kuritukselta.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Salme Kaikusalo sanoo:

      Turvattomuus ei läheskään aina johdu fyysisestä väkivallasta, joten niitä ei voi rinnastaa. Tunnekylmyys, lapselle annetun ajan puute, jopa vanhempien jatkuva somessa tiiraaminen voivat luoda lapselle turvattomuuden tunteita. Lapsi kokee, että kenelläkään ei ole aikaa huomata häntä, hänen tulee pärjätä omillaan. Isoissa päiväkotiryhmissä ei lasta keretä kohdata yksilönä vaan massana.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      Turvattomuutta on monenlaista, mutta löytämäni tieto kertoo vihaisten aikuisten olevan yleensä väkivaltaisten perheiden kasvattamia. Muunlainen turvattomuus synnyttää muita ongelmia kuten kyvyttömyyttä kestävään kiintymykseen ja taipumista alistumiseen ja syrjäytymiseen.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Pesonen sanoo:

    Laitamme selkeästi taloudelliset asiat lasten edun edelle. Turvattomasti kiintynyt lapsi on alttiipi aikuisenakin turvautumaan vihareaktiohin. Turvattomuuden kokemukseen ei tarvita kuritusta. Riittää, kun liian pieni lapsi laitetaan päiväkotiin. Siellä hän hakee turvaa kädet pystyssä aikuisista, joilla ei sylit riitä. Alle kolmivuotias on liian pieni päiväkotiin.

    Ilmoita asiaton kommentti