Ystävä rakas

Sanat ovat merkillisiä. Ihmeellisiä. Niissä on voimaa ja taikaa. Niillä voidaan tuhota tai elvyttää.

Niillä voidaan ilmaista rakkautta tai vihaa , kiittää tai onnitella.

Viime päivinä olen itse makustellut sanoja ihan työkseni. Pyöritellyt niitä kielen päällä ja kuulostelemalla kuuulostellut  niiden merkityksiä, vivahteita, niihin sisältyviä latauksia tai vertauksia.

Omaa runokirjaani tässä viimeistelen. Ylihuomenna pitäisi saadat tekstit jo painotaloon.

Olen elänyt runojeni keskellä monta päivää ja nauttinut suunnattomasti. Mutta myös tuskaillut. Välillä jopa ahdistuneena kysynyt itseltäni : onko tässä mitään järkeä.

Runokirjani punainen lanka on rakkaus : rakkaus omaan mieheen, lapsiin, lähimmäisiin, luontoon, koko elämään.

Runoissani kuljen omasta lapsuudestani tähän päivään.

Tänään on Ystävän päivä.

Sain yhden ison kirjeen. Sieltä löytyi pienen kolmivuotiaan lapsenlapseni sormimaalaus, joka on omistetu juuri minulle sekä viisivuotiaan piirros, jossa on hellyttävä teksti ( äidin avustuksella) :

Marja- mummi,  minulla on sua ikävä. Rakastan sinua.

Itkuhan siinä pääsi.

Tuli kuitenkin  onnellinen mieli. Piti oikein laittaa hyvä olo kiertoon : soitin ystävilleni, niille pitkäaikaisille, jo lapsuudesta tutuille ystävilleni, joille en ole korttejakaan vuosiin jaksanut laittaa.

Ystävät ovat tärkeitä.

Seuraava runoni kerto tästä.

 

Ystävän ikävä

 

päiväkahvin aikaan

katson usein

ikkunasta pihatielle

 

jospa tänään

voisin kattaa pöytääni

toisenkin kupin

 

 

 

 

3 kommenttia

  • ismo malinen sanoo:

    Jeesus puhuu ystävyydestä (Joh.15) hyvin merkittävällä tavalla. Hän tuo esiin Rakkauden merkityksen ystävyydessä. Ystävät ovat luotettavia matkakumppaneita.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Marja Vilkama sanoo:

    Se on juuri näin! Kiitos Ismo kommentistasi!

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Marja Vilkama sanoo:

    Hei, jatkan vielä tuota ystäväaihetta. Kun lapset olivat pieniä ja töitä paljon, niin sitä odotti todellakin ystäviä piipahtamaan taikka jospa posti toisi tervehdyksen… sitä toivetta kuvaa myös seuraava runoni :

    Työstä toiseen

    kiireen keikkuessa kantapäillä arkitöiden uuvuttamana

    pyyhin salaa kyyneliä odottelen postin tuloa

    jospa lehtien piilosta laskujen lomasta tipahtaisi ystävän tervehdys

    tuore öljypuun oksa väsyneelle

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Marja Vilkama
    Marja Vilkama

    MARJAN MATKASSA : Olen lahtelainen isoäiti ja eläkkeellä oleva luokanopettaja. Haluan kirjoituksillani tuoda esiin toisistamme välittämisen tärkeyden. Rakastan uusien ideoiden keksimistä ja varsinkin hyvien ideoiden toteuttamista.

    Kirjoittajan luetuimmat blogit

    Kirjoittajan kommentoiduimmat blogit