Diakoniviran eteneminen kirkon hallinnossa

Kirjoitin edellisessä blogissani energiasyöpöstä kirkosta kirkon päätöksenteon näkökulmasta. Kirjoitin siinä rakennemalliesityksen kariutumisesta kirkolliskokouksen äänestyksessä määräenemmmistösäädöksen vuoksi. Samalla kirjoitin liian yksiniittisesti siitä, että diakonivirkaesitykselle olisi käynyt samaisessa toukokuun kirkolliskokouksen istunnossa samalla tavalla. Tämä viime mainittu ei pidä kuitenkaan paikkaansa.

Diakonivirasta käytiin toukokuun kirkolliskokouksessa lähetekeskustelu. Sitten siitä laatii mietinnön lakivaliokunta, jolle perustevaliokunta antaa lausunnon. Asiaan palataan marraskuun kirkolliskokouksen istunnossa. Sitten vasta äänestetään ja nähdään, mitä siinä tapahtuu.

Toivon itse monien muiden lailla, että esitys uudeksi diakoniaviraksi etenee ja hyväksytään.

Toukokuun kirkolliskokouksen lähetekeskustelu asiasta oli ilmeisen monivivahteinen ja asian eteenpäin viejien näkökulmasta masentava. Tästä syystä asiaa valmistellut kirkkoneuvos Pekka Huokuna käytti em. istunnossa julkisuuteenkin uutisoidun puheenvuoron, jossa hän kysely asian eteenpäinviemisen mielekkyyttä. Tämä lienee herätellyt kriittisiä puheenvuoroja käyttäneitä miettimään asiaa uudelleen.

Summa summarum: Diakonivirka ei kaatunut määräenemmistösäädöksen vuoksi toukokuun kirkolliskokouksen istunnossa, koska asiasta ei edes äänestetty. Rakennemalliesitys kaatui määräenenemmistösäädöksen vuoksi saatuaan selvän enemmistön äänistä. Siinäkin on jatkumo eli samassa kirkolliskokouksessa tehtiin neljä asiaan liittyvää aloitetta, jotka tulevat käsittelyyn. Näin toivon ja uskon, että myös rakennemalli palaa kirkon keskushallinnon ”pöydälle” ja saa riittävän ripeän ja hyvään tulokseen johtavan käsittelyn ja päätöksen.

Pahoittelen edellisen kirjoitukseni osittain harhaan johtavaa kuvausta erityisesti diakoniviran tilanteen osalta.

Toivo Loikkanen

Edellinen artikkeli
Seuraava artikkeli
    • Tuula Hölttä, mitä ihmettä? Toivottavasti sinulla on jokin järkevä selitys irvokkaalta kuulostavalle kommentillesi.

      Noin muuten uutisesta: miksi pitää esittää surunvalittelut kirkoille? Se kuulostaa minusta oudolta. Eihän mikään kirkko ole kärsinyt tässä(kään) tragediassa, vaan uhrit ja heidän läheisensä. Mitä lisäarvoa surunvalittelu mahtaa saada siitä, että se esitetään jäsenkirkkojen kautta?

    • Risto Korhonen :”Toivottavasti sinulla on jokin järkevä selitys irvokkaalta kuulostavalle kommentillesi.”

      Joku kertoi itkien, että uhrien joukossa oli isoisä kolmen lapsenlapsensa kanssa. Kirjoitin kommentin muillekin kenties itkeville. Nyt uhrien elämä jatkuu siinä Kodissa, jonne me jokainen toivomme joskus pääsevämme.

  1. Risto Korhonen kysyi: ”Noin muuten uutisesta: miksi pitää esittää surunvalittelut kirkoille?”

    Uutisessa sanotaan ” Kirkkojen toivottiin välittävän osanotto 193 hollantilaisen uhrin omaisille.”

    Olen ymmärtänyt, että uhrien nimet eivät ole julkisessa tiedossa. Tällä tavalla surunvalittelu saadaan kohdennettua paremmin ja jäsenkirkot voivat välittää surunvalittelut eteenpäin. Ei tässä ole sen kummemmasta kysymys. Vähän kuin jos ei itse päästä hautajaisiin, niin laitetaan adressi. Arkielämässäkin toivotetaan joskus osanotto kolmannen käden kautta jos ei itse olla henkilökohtaisesti tekemisissä omaisten kanssa.

    Ei tässä ole kyse mistään jäsenkirkkojen selkääntaputtelusta, vaikka ilman muuta myös kirkko kärsii ihmisten traagisesta kuolemasta. Kärsimyksen kanssa eläminen on kirkon työtä. Siinä työssä itse Kristus on meille esimerkkinä ja lohtuna.

  2. Toivo Loikkanen :”Rakennemalliesitys kaatui määräenenemmistösäädöksen vuoksi saatuaan selvän enemmistön äänistä.”

    Kaatuipa mistä syystä kaatui, mutta henk.koht. ajattelen, että se kaatui eduskuntavaalien seurauksen vuoksi. Puoluepoliittisista hallituksen jäsenistä tuli puoluepoliittisen opposition edustajia, jotka valtansa turvatakseen torpedoivat asiat, joita ovat hallituksessa kannattaneet riippumatta siitä, mikä asioiden todellinen arvo ihmisille olisi ollut.

    Tähän menettelytapaan sain tutustua jo silloin, kun olin KD:n varavaltuutettuna kunnanvaltuustossa. Paikallinen sd riitautui keskenään ja he äänestivät ”periaatteesta” toistensa esityksiä vastaan olivatpa esitykset mitä tahansa.

Kirjoittaja

Loikkanen Toivo
Loikkanen Toivohttps://www.facebook.com/toivo.loikkanen
Olen 60-luvun alkuhetkinä syntynyt Keski-Karjalan kasvatti, nykyisin Savonlinnassa toimiva puolivallaton rovasti. Kirjoitan kirkosta, elämästä sekä uskon, toivon ja rakkauden näkymistä. Mielipuuhaani kesällä on mökkisaunassa saunominen ja talvella retkiluistelu. Matkustelen mikäli aika ja rahat riittävät siihen. Siviilissä kannan vastuuta OP-ryhmän aluepankin hallintoneuvoston puheenjohtajana ja OP-ryhmän hallintoneuvoston jäsenenä.