Helluntaisaarnaaja Niilo Yli-Vainion syntymästä on kulunut sata vuotta. Siitä, miten ylivainiolainen herätys muovasi luterilaisuutta, on puhuttu julkisuudessa vain vähän.
Jos messukirjoja uudistetaan, muutosta tähän kieliseikkaan ei voi tehdä kevyesti. Takana on monisatavuotinen kielenkäytäntö, Kielitoimiston eläkkeellä oleva tutkija Taru Kolehmainen kirjoittaa.
Sopimisen kulttuuri on koulun ja sivistyksen rinnalla tärkein selitys sille, että olemme maailman kärkeä niin monessa, Seppo Kääriäinen kirjoittaa kolumnissaan.
Kotimaan valokuva-arkistossa on monta laatikollista vanhoja kuvia, joissa ei ole kunnollista tietoa siitä, milloin ja missä tilanteessa kuva on otettu.
Kirkolla on monia kiusauksia, kun se kantaa vastuuta nykyajassa, Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkonen sanoi teologisessa symposiumissa Joensuussa. Hän määritteli kiusauksista neljä.
Toiveita ryhmän perustamisesta on tullut koulujen oppilashuollosta ja nuorilta itseltään, Oulun seudun seurakuntalehti Rauhan Tervehdys kertoo. Ryhmä on tarkoitettu 15–19-vuotiaille.
Jokainen toimii omasta taustastaan käsin. Onko vilpitöntä tahtoa ja kykyä tehdä kompromisseja silloin, kun se ajaa kokonaisuuden etua? Mari Teinilä kirjoittaa Kotimaan pääkirjoituksessa.
Vanhan testamentin tärkein esine häviää Raamatun lehdiltä ilman mainintaa siitä, mitä sille tapahtui. Kirkon ihmeellisimmät tarinat -podcast kulkee arvoituksen jäljillä.
Ylöjärven seurakunnan kirkkovaltuusto on valinnut seurakunnan uudeksi kirkkoherraksi sairaalapappi, rovasti Ulla Ruusukallion. Hän toimii myös Pappisliiton puheenjohtajana.
Vihityt ovat saaneet Inkerin kirkon vaatimuksien mukaisen koulutuksen. Piispa Seppo Häkkinen kaipaa selkeyttä siihen, minkälainen virka Inkerin kirkon diakonin virka oikein on.
Jotta sivuston käyttö olisi sinulle sujuvaa ja mainokset kiinnostavia, Kotimaa Oy yhteistyökumppaneineen käyttää evästeitä.
Käyttämällä sivustoa hyväksyt evästeet.
Lue lisää
