Kirkolliskokous siirsi vihkikiistan piispoille yli vuosi sitten. Sen jälkeen on ollut hiljaista. Arkkipiispa Tapio Luoma ja piispainkokouksen pääsihteeri Jyri Komulainen kertovat, miksi.
Presidentti Mauno Koiviston Raamattu paljastaa emerituspiispa Eero Huovisen mukaan, että apostoli Paavalin teologia on kiinnostanut Koivistoa enemmän kuin Jeesus.
Jouluna juhlitaan uskon sisältöä, Jeesusta, ihmiskunnan vapahtajan syntymää. Helluntaina organisaatio juhlii olemassaoloaan vuosipäivän merkeissä, Olli Seppälä kirjoittaa kommentissaan.
Saksalaiskirkko on jatkossa saarnatuoli- ja alttariyhteydessä Lähetyshiippakunnan kanssa. Epävirallisia suhteita kirkkoon on ollut Suomesta jo kauan, Lähetyshiippakunnan piispa Risto Soramies sanoo.
Luterilaisuudessa oppia kirkosta on perusteltu enemmän kuin vaikkapa anglikaanisessa teologiassa. Taustalla ovat kirkkoa 1500-luvun reformaatiossa repineet uskonsodat, Jussi Rytkönen kirjoittaa.
Paavi Franciscus muutti italiankielisen Herran rukouksen yhtä pyyntöä. Martti Luther kommentoi samaa kohtaa Vähässä Katekismuksessa melkein puoli vuosituhatta sitten, Jussi Rytkönen kirjoittaa.
Entä jos helvetti on vain maan päällä, kysyy rovasti-kirjailija Olli Valtonen Askel-lehdessä. Hän haluaa herättää keskustelua siitä, pääsevätkö kaikki taivaaseen.
Kummius on kirkon historiassa ollut aina joustavaa. Se on sopeutunut tarkoituksenmukaisesti erilaisiin tilanteisiin. Siksi niin saa olla yhä, kirjoittaa toimittaja Meri Toivanen.
Lännen katolisessa kirkossa uskontunnustukseen lisättiin keskiajalla ilmaus "ja Pojasta" (filioque), mikä vaikutti kristikunnan historialliseen jakautumiseen.
Tällaiselle periaatteelliselle määritelmälle on tarve, sillä kristillisten kirkkojen määrä on "räjähdysmäisesti kasvanut", kertoo piispainkokouksen pääsihteeri Jyri Komulainen.
Jotta sivuston käyttö olisi sinulle sujuvaa ja mainokset kiinnostavia, Kotimaa Oy yhteistyökumppaneineen käyttää evästeitä.
Käyttämällä sivustoa hyväksyt evästeet.
Lue lisää
