Suomen evankelis-luterilaisen kirkon katekismus on käännetty viroksi ja se julkistetaan Viron ja Suomen piispojen tapaamisessa Helsingissä 23. syyskuuta.
Ilmastonmuutoksen apokalyptisten uhkien edessä olen alkanut muistella nuoruuttani 1980-luvun helluntailiikkeessä. Se tekee kipeää, toimituspäällikkö Freija Özcan kirjoittaa.
Erilaisten syntisten pitäisi voida polvistua ongelmitta samaan ehtoollispöytään. Ellei näin tapahdu, kirkolla on ongelma, Jussi Rytkönen kirjoittaa kolumnissaan.
70–80-vuotiaiden uusperheistä pitäisi puhua nykyistä enemmän, sanoo pastoraaliteologian professori Auli Vähäkangas. Kun perhesuhteisiin liittyy useampia ihmisiä, sureminenkin on monimutkaisempaa.
Teemu Laajasalo, Jouni Turtiainen, Kaisa Huhtala ja Lauri Vartiainen keskustelivat siitä, miten erilaiset mahtuvat samaan kirkkoon. Keskustelun intensiivisin osuus koski ehtoollista.
Toimittaja Salla Ranta piti herännäishenkisillä Teologiapäivillä esityksen, jossa hän kutsui uskontunnustusta kirkon kansallislauluksi. Jussi Rytkönen pohtii kolumnissaan, mitä se tarkoittaa.
Muutaman vuosikymmenen päästä Euroopassa vaikuttavat renessanssin kokenut ortodoksinen kirkko, elpynyt katolinen kirkko ja islam, kirkkohistorian emeritusprofessori Kaarlo Arffman ennakoi.
Hyvä paimen on vahva kielikuva, mutta minusta on aina tuntunut epäsopivalta rinnastaa itseni lampaaseen. Se tuntuu sekä hitusen ahdistavalta että erittäinkin koomiselta, kirjoittaa Olli Seppälä.
Kesäjuhlakauden aikana on voinut kuulla varsin eri tavoin värittyneitä kertomuksia siitä, mitä Jumala tahtoo sanoa, mitä on oikea elämä ja miten täältä päästään taivaaseen, Jussi Rytkönen kirjoittaa.
Jotta sivuston käyttö olisi sinulle sujuvaa ja mainokset kiinnostavia, Kotimaa Oy yhteistyökumppaneineen käyttää evästeitä.
Käyttämällä sivustoa hyväksyt evästeet.
Lue lisää
